Fenja

Kuvia Fenjasta vastanypityn turkin ja hienon lumimäärän kunniaksi. Lisää tulossa kun laiska emäntä jaksaa rustata.

Photos of Fenja with new Spring fur (March 2008)

7 totuutta Peetusta

Fenjan sisko Mila haastoi Peetun kertomaan valittuja totuuksia itsestään:

1. Olen Peetu, meidän lauman Mies. On myös ihmispoika Dani, mutta hän on vasta pentu joten ei vielä lähelläkään Miestä. Minä valvon lauman oikeudenmukaisuuden toteutumista ja ylläpidän rauhaa: yritän heti rauhoittaa tilanteen jos ihmisten kesken on jotakin kränää tai mesoamista meneillään, tai Fenjaa komennellaan mielestäni liikaa. Rankaisen Fenjaa jos tilanne niin vaatii: jos esimerkiksi mamin puheesta erottuu sana "haisee" tai jopa "haisee pahalta", käyn heti sanomassa Fenjalle että lopettaa moisen. Tehtäväni on hyvin tärkeä, ja otan sen vakavasti. Ilman minua seuraisi sekasorto.

2. Kivointa minusta on tanssia vetolelu suussa, pyörin kovaa vauhtia takajaloillani ympyrää viskoen samalla vetolelua kunnes alkaa pyörryttämään. Tanssin lisäksi tykkään kun minulle lauletaan ja muutenkin minulle annetaan erityishuomiota. Mamin selkää vasten on mukava nukkua, ja nojata päätä mamiin. Sängystä häätäminen on kyllä ruma temppu mamilta, mutta onneksi sitä ei tapahdu kauhean usein.

3. Herkkuani luiden lisäksi ovat banaanit, paprika ja kurkku. Lisäksi syön mitä vain ihmiset ovat syömässä, ihmisten ateria on aina herkkuaterioista parhain! Harmittavan harvoin pääsen vain maistelemaan noita herkkuja, vaikka yritän kovasti pitää huolta ettei olemassaoloani unohdettaisi ruokailun aikana.

4. Unohdin melkein mikä on kaikista ihaninta maailmassa: vapaana maastossa juokseminen!! Siitä en saa koskaan tarpeekseni. Viimeksi kun olin juoksemassa satutin etutassujeni anturat maastossa, ja mami uhkasi etten pääse juoksemaan vähään aikaan kun kuulemma nilkutan. Mikä vääryys ja kohtuuttomuus. Juoksemallahan kaikki vaivat paranevat, eikös juu.

5. Mami on minulle maailman rakkain, erityisesti silloin kun mami ottaa minut lähelleen ja sanoo "lakat" (eli "rakas" vauvakielellä). Silloin tiedän olevani kaikkein tärkein mamille, ja minua alkaa naurattamaan. Kiki-tyttöstä ja isiä minulla on kova ikävä, kun emme pääse usein näkemään. Viimeksi sain Kikiltä kunnon pusut, joten taitaa silläkin olla ikävä meitsiä... Fenja on ok, mutta en tykkää siitä että se lähentelee mamia, etenkään jos olen itse sylissä. Fenja voisi käydä meillä välillä leikkimässä, mutta asua jossain ihan muualla. Pitäisikin ehdottaa tätä mamille. Ihmispoika Danin perään pitää vähän katsoa, se tekee joskus ihan hillittömiä juttuja. Laittaa pyörät allensa tai menee hurjaa vauhtia lumista mäkeä alas. Silloin huudan perään ja yritän juosta auttamaan Dania kun kukaan muu ei tajua että tuolla pennulla on selkeästi HÄTÄ.

Erityismaininnan saa lauttasaarelainen ajokoiranarttu Mimmi, joka on aivan erityinen tyttö. Tapasimme sattumalta viimeksi tänään, ja ai ai miten se tuoksuikaan hyvältä. Olin iloinen kun Mimmi jäi minua oikein odottamaan, taitaa se tykätä meitsistä aika lailla... *punastuu*

6. Mamin mielestä kiroilen nykyään liikaa. En kuulemma aiemmin päästellyt niin paljon ärräpäitä kuin nyt. Ihmekös tuo, olenhan aikuinen mies jolla on paljon vastuuta ja joskus voi vähän stressata.

7. Toivon että jonakin päivänä saisin tutustua vielä lähemmin johonkin erityiseen tyttöön. Minttu-länderi kävi meillä syksyllä vähän kuiskimassa korvaani, mutta emme valitettavasti päässeet asiaan. Sydämeni valittu narttunen odottaa tuolla jossakin!

7 totuutta Fenjasta

Luna-sisko haastoi Fenjan kertomaan seitsemän totuutta itsestään, joten tässä:

1. Moni aiemmista vastaajista on kertonut olevansa prinsessa, mutta totuus on että minä, Demians Glamour, olen prinsessoista korkea-arvoisin. Minua eivät sido lauman säännöt, vaikka joskus teeskentelenkin tottelevani. Lauman muut jäsenet ovat sen verran yksinkertaisia, että usein luulevat minun tottelevan oikeasti. Totteluhan on vain automaatti, jolla saa herkkuja ja haleja. Olen ihan pienestä länderinpötkylästä asti tiennyt olevani muita ylempi ja arvokkaampi.

2. Kivoin leikkikalu on tuo Peetu: sen saa todella helposti mukaan leikkiin, ei sitä tarvitse kun vähän härnätä ja tassulla tökkiä, niin johan se alkaa jahtaamaan minua. Peetussa on vain se vika, että se luulee olevansa lauman kovin koira. Eihän se tietenkään ole, mutta reppana uskoo vakaasti niin. Se irvistelee ja komentelee kun lähestyn mamia sen istuessa mamin lähellä. Peetulla on myös taipumuksia flirttailla vieraitten narttujen kanssa kaduilla, siihen kyllä minulla on sana sanottavana! Peetu on minun mieheni.

3. Syön ihan mitä vain, vaikken nyt sentään ihan sitä, kuten Luna-sisareni. Peetu on ollut tunnettu kovasta ruokahalustaan tässä laumassa, mutta minä syön sellaisiakin ruokia jotka Peetu hyvin harvinaisesti jättää lautaselle, esimerkiksi kalaa. Lempiruokiani ovat kuitenkin ehdottomasti ihmisten ruoat, kuten spagetti ja laku. Ihmiset eivät vain aina tajua antaa ruokiansa meille koirille, vaikka todella hienokäytöksisesti istumme vieressä ja tuijotamme syötävää ruokaa. Pitää vain todeta että ihmisille pitää vielä opettaa paljon koiran hoitoon liittyviä asioita.

4. Ulkoilu on vähän outo juttu. Ulkona minulle huudetaan aika lailla, komennetaan ja pysähdellään kesken hyvän vauhdin. En yhtään ymmärrä miksi. Minähän vain toimin niin kuin olen pienestä asti toiminut: menen eteenpäin niin kovaa kuin tassuista lähtee.

5. Eniten tykkään sellaisista ihmisistä jotka ymmärtävät minun olevan koirista ihanin ja prinsessoista kaunein. Jos ihminen ymmärtää silitellä minua kun tulen luokse ja antaa päivittäin herkkuja, hän on ehdottomasti kaverini. Laumani ihmispoika Daniel on kyllä hauskin, minua aina alkaa naurattamaan kun näen hänet. Daniel kysyy minulta usein "väännetäänkö nenästä?" ja sitten minua naurattaa aivan kamalasti.

6. En pelkää mitään enkä ketään. Tämäkin on pätenyt vauvaiästä asti. Toissapäivänä tuli sellainen iso lumiaurauskone kadulle vastaan, ja haastoin sen nousemalla takajaloilleni ja katsomalla sitä tuikeasti. Kone ei jostain syystä ymmärtänyt tulleensa haastetuksi, mutta niin se vain haastettiin taiteen sääntöjen mukaisesti. Odottakoon vain kun nähdään kulmilla seuraavan kerran!

7. Tykkään kovasti matkustaa bussilla. On kivaa istua mamin sylissä ja katsella maisemia. En kyllä kovin pitkälle voi matkustella kun tulee paha olo, mutta Lauttasaaresta keskustaan menee milloin vain. Odotan joka päivä, että mami ottaisi minut mukaan autoilemaan.

Valokuvia galleriaan

Viimein sain päivitetyksi koirien kuvagallerian, nyt lisätyt kuvat ovat marraskuulta (Peetun kosiomenot Minttu-neidin kanssa) ja joulukuulta (Kiki-tytön vierailu mamin, Danin, Fenjan ja Peetun luona).

PS. Fenja lupaa viikonlopun aikana vastata Luna-siskon haasteeseen!

Peetu & Minttu tositarkoituksella marraskuussa 2007
Peetu wooing Minttu in November 2007

Kikin vierailu joulukuussa 2007
Kiki's visit in December 2007